Kartta
19 maakuntaa, 13 vaalipiiriä ja hyvinvointialueet yhdellä kartalla. Klikkaa aluetta, vaihda näkymää ja harjoittele tunnistamaan maakunnat Trivial Pursuit -tasolle.
Klikkaa aluetta nähdäksesi tiedot. Kartan geometria on yksinkertaistettu, ei mittatarkka.
Kuuluisat paikat luokittain
Kartan "Kuuluisat paikat" -näkymän n. 58 kohdetta koottuna luokittain. Klikkaa kartalta merkkiä nähdäksesi kuvauksen ja tietovisafaktan.
Suomi lukuina
Perusluvut lähteineen ja vuosilukuineen. Osa luvuista riippuu määritelmästä – nämä on merkitty.
Ennätykset ja ääripisteet
Suomen korkein kohta, suurimmat vedet ja neljä ääripistettä.
Naapurit ja rajat
Maarajat naapurimaihin ja merialueet.
| Naapuri | Rajan pituus | Huomio |
|---|---|---|
| Ruotsi | 545 km | Raja syntyi Haminan rauhassa 1809, kulkee mm. Tornion- ja Muonionjokea pitkin |
| Norja | 736 km | Perustuu vuoden 1751 Strömstadin sopimukseen |
| Venäjä | 1 343,6 km | Myös Euroopan unionin ulkoraja |
| Yhteensä | n. 2 600 km | Eri lähteissä 2 563–2 681 km – pieni ero mittaustavasta, epävarma |
Merialueet
Suomen merialueet kuuluvat kokonaan Itämereen. Sen osia Suomen rannikolla ovat Suomenlahti (kaakossa, Viron ja Venäjän välissä), Saaristomeri (lounaassa, Euroopan laajin saaristo) ja Pohjanlahti (lännessä Ruotsia vasten, joka jakautuu etelämpänä Selkämereen ja pohjoisempana Perämereen).
Lähde: Wikipedia (Suomen rajat), Maanmittauslaitos.
Kaupungit
Kymmenen suurinta väkiluvun mukaan (Tilastokeskus, 31.12.2025).
| # | Kaupunki | Väkiluku |
|---|
Pääkaupunkiseudun muodostavat neljä kuntaa: Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen.
Kansallispuistot
Suomessa on 41 kansallispuistoa (Metsähallitus/luontoon.fi). Suurin on Lemmenjoki (2 858 km², 1956), toiseksi suurin Urho Kekkosen kansallispuisto (2 549 km², 1983). Pienin on Petkeljärvi (6,7 km², 1956). Vanhimmat ovat Pallas-Ounastunturi ja Pyhätunturi, molemmat vuodelta 1938. Uusin on Salla (2022). Kävijämäärältään suosituin on Pallas-Yllästunturi, n. 586 800 käyntiä vuonna 2025.
Lähde: Wikipedia (Luettelo Suomen kansallispuistoista), viitaten Metsähallitukseen.
Maakuntien ja vaalipiirien yhteys
Eduskuntavaalien 13 vaalipiiriä perustuvat maakuntajakoon, mutta osa yhdistää useamman maakunnan.
| Vaalipiiri | Maakunnat |
|---|---|
| Helsingin vaalipiiri | Helsingin kaupunki (osa Uuttamaata) |
| Uudenmaan vaalipiiri | Uusimaa (ilman Helsinkiä) |
| Varsinais-Suomen vaalipiiri | Varsinais-Suomi |
| Satakunnan vaalipiiri | Satakunta |
| Ahvenanmaan maakunnan vaalipiiri | Ahvenanmaa |
| Hämeen vaalipiiri | Kanta-Häme + Päijät-Häme |
| Pirkanmaan vaalipiiri | Pirkanmaa |
| Kaakkois-Suomen vaalipiiri | Kymenlaakso + Etelä-Karjala + Etelä-Savo |
| Savo-Karjalan vaalipiiri | Pohjois-Savo + Pohjois-Karjala |
| Vaasan vaalipiiri | Etelä-Pohjanmaa + Pohjanmaa + Keski-Pohjanmaa |
| Keski-Suomen vaalipiiri | Keski-Suomi |
| Oulun vaalipiiri | Pohjois-Pohjanmaa + Kainuu |
| Lapin vaalipiiri | Lappi |
Miksi osa vaalipiireistä yhdistää maakuntia?
Vuoteen 2015 asti jokainen maakunta (Uuttamaata lukuun ottamatta) muodosti oman vaalipiirinsä. Pienistä vaalipiireistä valittiin niin vähän kansanedustajia, että niiden piilevä äänikynnys – pienin äänimäärä, joka käytännössä takaa paikan – nousi korkeaksi: esimerkiksi entisissä Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon vaalipiireissä kynnys oli vuonna 2011 peräti 14,3 %. Tämä vaikeutti pienten puolueiden läpipääsyä ja heikensi äänestäjien yhdenvertaisuutta eri puolilla maata. Vaalilakia muutettiin niin, että se tuli voimaan vuoden 2015 eduskuntavaaleista: pienimmät naapurivaalipiirit yhdistettiin (esim. Pohjois-Savo+Pohjois-Karjala → Savo-Karjala, Kymi+Etelä-Savo → Kaakkois-Suomi), jolloin piilevä äänikynnys laski uusissa yhdistelmäpiireissä noin 6 %:iin. Pieniä vaalipiirejä jäi silti myös sellaisenaan: esimerkiksi Satakunnan kynnys on edelleen n. 11 % ja Lapin n. 12–14 %, koska niille ei löytynyt luontevaa yhdistämispartneria.
Lähde: Wikipedia (Suomen vaalipiirit, piilevä äänikynnys -taulukko), vaalit.fi.