Suomi ja maailma · historia

Politiikka 1976–2026

Viisikymmentä vuotta politiikkaa. Vuonna 1976 Suomen presidentti oli Kekkonen ja Euroopan jakoi rautaesirippu. Nyt Suomi kuuluu EU:hun ja Natoon. Pääpaino on Suomessa, ja maailman tapahtumat kulkevat rinnalla.

Tiedot tarkistettu 27.9.2026 · Kiistanalaiset tulkinnat ja epävarmat kohdat on merkitty erikseen · Tiedot voivat vanhentua

Suomi ja maailma 1976

Millainen maailma oli vuonna 1976?

Urho Kekkonen oli ollut presidenttinä kaksikymmentä vuotta, vuodesta 1956 alkaen. Hänen kautensa oli jatkettu vuonna 1973 poikkeuslailla vuoteen 1978. Suomen ulkopolitiikan perustana oli vuonna 1948 solmittu YYA-sopimus Neuvostoliiton kanssa. Idänkauppa eli vaihtokauppa Neuvostoliiton kanssa toi työtä ja öljyä. Edellisenä kesänä 1975 Helsingissä oli pidetty Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen (ETYK) huippukokous. Syyskuun 1975 hajotusvaalien jälkeen pääministerinä toimi keskustan Martti Miettunen. Hänen hallituksensa vaihtuivat vuoden 1976 aikana laajasta viiden puolueen hallituksesta keskustajohtoiseen vähemmistöhallitukseen.

Maailma oli jakautunut kahteen blokkiin. Neuvostoliittoa johti Leonid Brežnev, ja Saksoja oli kaksi. Kiinassa Mao Zedong kuoli syyskuussa 1976, eikä Deng Xiaopingin talousuudistuksia ollut vielä aloitettu. Yhdysvalloissa Jimmy Carter voitti marraskuun 1976 presidentinvaalit.

PresidenttiUrho KekkonenVirassa 1956–1982, pisimpään toiminut presidentti
PääministeriMartti MiettunenKeskusta. Miettusen II ja III hallitus 1975–1977
Euroopan yhteisö9 jäsenmaataTanska, Irlanti ja Iso-Britannia liittyivät 1973. Nyt EU:ssa on 27 maata.
SaksaKaksi valtiotaLänsi-Saksa ja Itä-Saksa (DDR). Berliinin muuri seisoi vuoteen 1989 asti.
NeuvostoliittoBrežnevin aikaSuomen suurin idänkaupan kumppani ja YYA-sopimuksen osapuoli
Demokratiat37 maataV-Dem-luokitus. Autokratioita oli 119. Vuonna 2025 luvut olivat 87 ja 92.
Urho Kekkonen vuonna 1977
Urho Kekkonen 1977. Hän oli presidenttinä 25 vuotta.Kuva: Kuvasiskot, CC BY 4.0

1970-luvun loppu

1976–1979

Suomi 1970-luvun lopulla

Kekkonen hallitsi politiikkaa, ja hallituksia muodostettiin usein presidentin tahdon mukaan. Kansanrintamahallitukset, joissa olivat mukana SDP, keskusta ja kommunistien SKDL, rakensivat hyvinvointivaltiota, kuten peruskoulua ja kansanterveystyötä. Öljykriisin jälkeinen lama nosti työttömyyden 1970-luvun lopulla ennätyslukemiin. Suhde Neuvostoliittoon ohjasi myös sisäpolitiikkaa. Tätä kutsutaan jälkikäteen suomettumiseksi.

Suomi

  1. 1976Miettusen hallitukset: viiden puolueen enemmistöhallitus vaihtui syyskuussa keskustan, RKP:n ja LKP:n vähemmistöhallitukseen.
  2. 1977Kalevi Sorsan (SDP) II hallitus aloitti 15.5.1977. Hallituksessa olivat SDP, keskusta, SKDL, RKP ja LKP.
  3. 1978Kekkonen valittiin neljännelle kaudelleen. Hän sai 259 valitsijamiesten 300 äänestä, ja lähes kaikki suuret puolueet tukivat häntä.
  4. 1978Työttömyys oli pahimmillaan noin 8,5 %. Hallitus elvytti taloutta, ja kasvu alkoi uudelleen.
  5. 1979Eduskuntavaalit: kokoomus sai 12 paikkaa lisää, mutta jäi oppositioon. Pääministeriksi tuli Mauno Koivisto (SDP), jonka II hallitus nimitettiin 26.5.1979. Tulkinta kiistanalainen: syyksi on usein esitetty ”yleisiä syitä” eli ulkopoliittista luotettavuutta Moskovan silmissä.

Maailma

  1. 1976Mao Zedong kuoli 9.9. Jimmy Carter valittiin Yhdysvaltain presidentiksi.
  2. 1978Deng Xiaoping aloitti Kiinan talousuudistukset ja avautumisen.
  3. 1979Iranin islamilainen vallankumous. Margaret Thatcher tuli Britannian pääministeriksi.
  4. 1979Ensimmäiset suorat Euroopan parlamentin vaalit.
  5. 1979Neuvostoliitto hyökkäsi Afganistaniin joulukuussa. Sota kesti vuoteen 1989.

1980-luku

Kekkosen aika päättyy, Koiviston aika alkaa

Suomi 1980-luvulla

Kekkosen ero vuonna 1981 päätti 25 vuoden kauden. Mauno Koivisto ryhtyi vahvistamaan parlamentarismia, joten hallitukset alkoivat istua koko vaalikauden. Talous kasvoi, idänkauppa kukoisti ja rahamarkkinat vapautettiin vuosikymmenen lopulla. Puoluekenttä alkoi liikkua: vihreät nousivat eduskuntaan, SMP kasvoi ja kokoomus pääsi hallitukseen ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin.

Suomi

  1. 1981Kekkonen jäi syyskuussa sairauslomalle, ja hänen eronsa tuli voimaan 27.10.1981. Pääministeri Koivisto hoiti presidentin tehtäviä.
  2. 1982Mauno Koivisto valittiin presidentiksi tammikuussa. Hän oli ensimmäinen SDP:stä valittu presidentti ensimmäinen
  3. 1983Vihreät pääsivät ensimmäistä kertaa eduskuntaan kahdella paikalla. SMP sai 17 paikkaa ja nousi Sorsan IV hallitukseen.
  4. 1986Urho Kekkonen kuoli 31.8.1986.
  5. 1987Harri Holkerin ”sinipunainen” hallitus (kokoomus ja SDP). Holkeri oli ensimmäinen kokoomuslainen pääministeri 43 vuoteen. Koivisto ohitti keskustan, kokoomuksen ja RKP:n salaisen ”kassakaappisopimuksen”.
  6. 1987Vihreä liitto perustettiin yhdistykseksi. Puolueeksi se rekisteröitiin vuonna 1988.
  7. 1988Koivisto valittiin toiselle kaudelle. Vaalissa oli ensimmäistä kertaa mukana myös suora kansanvaali valitsijamiesvaalin rinnalla.
  8. 1989Neuvostoliitto oli yhä Suomen suurin vientimaa. Sen osuus viennistä oli noin 15 %.

Maailma

  1. 1980Solidaarisuus-ammattiliitto syntyi Puolassa.
  2. 1981Ronald Reagan aloitti Yhdysvaltain presidenttinä. Kreikka liittyi EY:hyn.
  3. 1985Mihail Gorbatšov tuli NKP:n pääsihteeriksi ja aloitti glasnostin ja perestroikan.
  4. 1986Tšernobylin ydinonnettomuus. Espanja ja Portugali liittyivät EY:hyn.
  5. 1987Reagan ja Gorbatšov allekirjoittivat INF-sopimuksen keskimatkan ydinohjuksista.
  6. 1989Tiananmenin aukion mielenosoitukset Pekingissä tukahdutettiin väkivalloin 4.6.
  7. 1989Berliinin muuri murtui 9.11. Itä-Euroopan kommunistiset hallinnot kaatuivat.
Presidentti Mauno Koivisto Valkoisen talon ruusutarhassa 1983
Mauno Koivisto 1983Valkoinen talo, public domain
Gorbatšov ja Reagan allekirjoittavat INF-sopimuksen 1987
Gorbatšov ja Reagan allekirjoittavat INF-sopimuksen 8.12.1987Valkoisen talon valokuvaosasto, public domain
Väkijoukko avatulla rajanylityspaikalla Berliinissä marraskuussa 1989
Berliini 11.11.1989: rajanylityspaikka avattiinBundesarchiv, Bild 183-1989-1111-003 / Settnik, Bernd / CC BY-SA 3.0 DE

1990-luku

Lama, EU ja uusi asema

Suomi 1990-luvulla

Vuosikymmen alkoi syvällä lamalla. Neuvostokauppa romahti, pankit ajautuivat kriisiin ja työttömyys nousi noin viidennekseen. Samaan aikaan Suomen asema muuttui nopeasti. YYA-sopimus päättyi, Suomi liittyi EU:hun vuonna 1995 ja oli mukana eurossa alusta asti. Presidentti valittiin ensimmäisen kerran suoralla kansanvaalilla, ja vasemmistoliitto sekä perussuomalaiset aloittivat toimintansa.

Suomi

  1. 1990Vasemmistoliitto perustettiin 28.–29.4.1990 SKDL:n ja SKP:n pohjalta.
  2. 1991Keskusta voitti vaalit (24,8 %). Esko Aho nousi 36-vuotiaana pääministeriksi, ja hänen hallitukseensa kuuluivat keskusta, kokoomus, RKP ja SKL.
  3. 1991Laman aikana markka devalvoitiin marraskuussa 14 %. Pankkikriisi ja idänkaupan romahdus seurasivat. Vuonna 1994 työttömyysaste oli noin 17 %.
  4. 1992YYA-sopimus päättyi 20.1.1992. Suomi jätti EY-jäsenhakemuksen 18.3.1992.
  5. 1994Ensimmäinen suora presidentinvaali. Martti Ahtisaari (SDP) voitti toisella kierroksella RKP:n Elisabeth Rehnin ensimmäinen
  6. 1994EU-kansanäänestyksessä 16.10. jäsenyyttä kannatti 56,9 % äänestäneistä.
  7. 1995Suomi liittyi EU:hun 1.1.1995 yhdessä Ruotsin ja Itävallan kanssa.
  8. 1995Paavo Lipposen ”sateenkaarihallituksessa” olivat SDP, kokoomus, vasemmistoliitto, vihreät ja RKP. Vihreät pääsivät hallitukseen ensimmäistä kertaa. Pekka Haavistosta tuli ympäristöministeri.
  9. 1995SMP ajautui konkurssiin, ja sen seuraajaksi perustettiin 11.5.1995 Perussuomalaiset.
  10. 1999Suomi siirtyi euroon tilivaluuttana 1.1.1999. Syksyllä Suomi toimi ensimmäistä kertaa EU:n puheenjohtajamaana.

Maailma

  1. 1990Saksat yhdistyivät 3.10.1990.
  2. 1991Persianlahden sota. Jugoslavian hajoamissodat alkoivat.
  3. 1991Neuvostoliitto hajosi joulukuussa. Gorbatšov erosi 25.12.
  4. 1992Maastrichtin sopimus allekirjoitettiin, ja EY:stä tuli Euroopan unioni (sopimus voimaan 1993).
  5. 1994Nelson Mandela valittiin Etelä-Afrikan presidentiksi, kun apartheid päättyi.
  6. 1997Kioton ilmastopöytäkirja hyväksyttiin (voimaan 2005). Hongkong siirtyi Kiinalle.
  7. 1999Nato pommitti Jugoslaviaa Kosovon sodassa. Vladimir Putinista tuli Venäjän virkaa tekevä presidentti 31.12.
Martti Ahtisaari vuonna 2012
Martti Ahtisaari, presidentti 1994–2000. Nobelin rauhanpalkinto 2008.Johannes Jansson / norden.org, CC BY 2.5 DK

2000-luku

Uusi perustuslaki, euro ja ensimmäiset naisjohtajat

Suomi 2000-luvulla

Vuonna 2000 voimaan tullut perustuslaki siirsi valtaa presidentiltä hallitukselle ja eduskunnalle. Samana vuonna Tarja Halosesta tuli Suomen ensimmäinen naispresidentti, ja vuonna 2003 Anneli Jäätteenmäestä tuli ensimmäinen naispääministeri. Euro tuli käteisrahaksi, ja talous kasvoi Nokian vetämänä, kunnes finanssikriisi 2008–2009 pysäytti kasvun. Keskusta ja Matti Vanhanen johtivat hallitusta lähes koko vuosikymmenen.

Suomi

  1. 2000Uusi perustuslaki tuli voimaan 1.3.2000.
  2. 2000Tarja Halonen (SDP) aloitti presidenttinä 1.3.2000. Hän voitti toisella kierroksella Esko Ahon äänin 51,6 % ja oli Suomen ensimmäinen naispresidentti ensimmäinen
  3. 2002Eurosetelit ja -kolikot otettiin käyttöön 1.1.2002, ja markka poistui.
  4. 2003Anneli Jäätteenmäestä (kesk.) tuli ensimmäinen naispääministeri 17.4.2003. Hän erosi 69 päivän jälkeen Irak-vuodon vuoksi ensimmäinen
  5. 2003Matti Vanhanen (kesk.) nousi pääministeriksi. Hänen hallituksensa pohjana olivat ensin keskusta, SDP ja RKP, ja vuodesta 2007 keskusta, kokoomus, vihreät ja RKP.
  6. 2006Halonen valittiin toiselle kaudelle. Hän voitti toisella kierroksella Sauli Niinistön.
  7. 2007Äänestysaktiivisuus jäi 67,9 prosenttiin, mikä on eduskuntavaalien alin taso vuoden 1975 jälkeen.
  8. 2008Martti Ahtisaari sai Nobelin rauhanpalkinnon.

Maailma

  1. 2001Syyskuun 11. päivän terrori-iskut Yhdysvalloissa. ”Terrorismin vastainen sota” ja Afganistanin sota alkoivat. Kiina liittyi WTO:hon 11.12.
  2. 2003Yhdysvaltain johtama liittouma hyökkäsi Irakiin, ja Saddam Hussein syrjäytettiin.
  3. 2004EU:n suurin laajentuminen: 10 uutta jäsentä liittyi 1.5.2004. Bulgaria ja Romania seurasivat 2007.
  4. 2005Kioton pöytäkirja tuli voimaan.
  5. 2008Venäjän ja Georgian sota. Barack Obama valittiin Yhdysvaltain presidentiksi.
  6. 2008Lehman Brothers kaatui 15.9., ja finanssikriisistä tuli maailmanlaajuinen.
  7. 2009EU:n Lissabonin sopimus tuli voimaan.
Tarja Halonen vuonna 2003
Tarja Halonen, presidentti 2000–2012Roosewelt Pinheiro / Agência Brasil, CC BY 3.0 BR

2010-luku

Jytky ja pirstoutuva puoluekenttä

Suomi 2010-luvulla

Eurokriisi ja heikko talouskasvu leimasivat vuosikymmentä. Vuoden 2011 ”jytkyvaaleissa” perussuomalaiset nousivat pienpuolueesta suurten joukkoon, ja kolmen suuren puolueen järjestelmästä tuli neljän suuren järjestelmä. Hallituksia muodostettiin hyvin erilaisista pohjista. Niinistöstä tuli ensimmäinen kokoomuslainen presidentti sitten Paasikiven. Vuosikymmen päättyi siihen, että 34-vuotias Sanna Marin nousi pääministeriksi.

Suomi

  1. 2010Mari Kiviniemi (kesk.) tuli pääministeriksi 22.6.2010 toisena naisena Suomessa.
  2. 2011Jytkyvaaleissa perussuomalaiset saivat 19,1 % äänistä ja 39 paikkaa, eli 34 paikkaa enemmän kuin edellisissä vaaleissa. Jyrki Kataisen (kok.) hallitukseen tuli kuusi puoluetta.
  3. 2012Sauli Niinistö (kok.) valittiin presidentiksi. Hän oli ensimmäinen kokoomuslainen presidentti sitten J. K. Paasikiven. Toisella kierroksella hän voitti Pekka Haaviston.
  4. 2014Alexander Stubb (kok.) seurasi Kataista pääministerinä.
  5. 2015Juha Sipilän (kesk.) hallituksessa olivat keskusta, kokoomus ja perussuomalaiset. PS oli ensimmäistä kertaa hallituksessa. Vuonna 2017 PS hajosi, ja Sininen tulevaisuus erosi siitä ja jatkoi hallituksessa.
  6. 2015Ensimmäinen ilmastolaki säädettiin. Samana vuonna Suomeen saapui ennätysmäärä turvapaikanhakijoita.
  7. 2018Niinistö valittiin uudelleen jo ensimmäisellä kierroksella 62,7 prosentin äänisaaliilla ensimmäinen
  8. 2019SDP voitti vaalit niukasti. Naisia valittiin eduskuntaan ennätykselliset 93. Antti Rinne erosi Posti-kiistan jälkeen joulukuussa.
  9. 2019Sanna Marin (SDP) tuli pääministeriksi 10.12.2019 34-vuotiaana. Hän oli Suomen kaikkien aikojen nuorin pääministeri ja tuolloin maailman nuorin istuva pääministeri. Hallituksen viisi keskeistä johtajaa olivat kaikki naisia.

Maailma

  1. 2010Arabikevät alkoi Tunisiasta joulukuussa. Vuonna 2011 hallitsijat kaatuivat Egyptissä ja Libyassa, ja Syyrian sisällissota alkoi.
  2. 2010Eurokriisi alkoi, ja Kreikka sai ensimmäisen tukipaketin.
  3. 2012Xi Jinping nousi Kiinan kommunistisen puolueen johtoon. Vuonna 2018 presidentin kausirajoitus poistettiin.
  4. 2014Venäjä valtasi Krimin ja liitti sen itseensä. Itä-Ukrainan sota alkoi.
  5. 2015Pariisin ilmastosopimus hyväksyttiin 12.12.2015. Euroopassa koettiin pakolaiskriisi.
  6. 2016Britit äänestivät EU-erosta 23.6.2016 (Brexit). Donald Trump valittiin Yhdysvaltain presidentiksi.
Sauli Niinistö vuonna 2020
Sauli Niinistö, presidentti 2012–2024Valtioneuvoston kanslia, CC BY 2.0
Sanna Marin vuonna 2019
Sanna Marin, pääministeri 2019–2023Laura Kotila / VNK, CC BY 4.0

2020-luku

2020 – syyskuu 2026

Suomi 2020-luvulla

Koronapandemian vuoksi valmiuslaki otettiin käyttöön ensimmäistä kertaa. Venäjän hyökkäys Ukrainaan vuonna 2022 käänsi suomalaisten Nato-kannan nopeasti, ja Suomi luopui sotilaallisesta liittoutumattomuudesta. Sote-palvelujen järjestäminen siirtyi kunnilta uusille hyvinvointialueille. Vuoden 2023 vaaleissa kokoomus, perussuomalaiset ja SDP saivat kukin noin viidenneksen äänistä, ja maahanmuutto ja julkinen talous nousivat keskeisiksi kiistakysymyksiksi.

Suomi

  1. 2020Koronapandemian vuoksi valmiuslaki otettiin käyttöön maaliskuussa. Se oli ensimmäinen kerta Suomen historiassa ensimmäinen
  2. 2022Ensimmäiset aluevaalit pidettiin tammikuussa. Hyvinvointialueet aloittivat sote- ja pelastuspalvelujen järjestäjinä 1.1.2023.
  3. 2022Eduskunta hyväksyi Nato-jäsenyyden hakemisen 17.5. äänin 188–8, ja hakemus jätettiin 18.5.
  4. 2023Suomesta tuli Naton 31. jäsen 4.4.2023.
  5. 2023Eduskuntavaalit 2.4.: kokoomus sai 20,8 %, PS 20,1 % ja SDP 19,9 %. Petteri Orpon (kok.) hallitus nimitettiin 20.6.2023, ja siinä ovat kokoomus, PS, RKP ja KD.
  6. 2023Hallitus sulki itärajan rajanylityspaikat marras–joulukuussa Venäjän välineellistämän maahantulon vuoksi. Raja on pysynyt kiinni.
  7. 2024Alexander Stubb (kok.) voitti presidentinvaalin toisen kierroksen 11.2. äänin 51,6 % Pekka Haavistoa vastaan. Hän aloitti Suomen 13. presidenttinä 1.3.2024.
  8. 2025Kunta- ja aluevaalit pidettiin 13.4.2025. SDP oli suurin molemmissa: kuntavaaleissa 23,1 % ja aluevaaleissa 22,5 %.
  9. 2026Seuraavat eduskuntavaalit pidetään 18.4.2027.

Maailma

  1. 2020COVID-19-pandemia. Britannia erosi EU:sta 31.1.2020, joten EU:ssa on 27 jäsentä.
  2. 2021Mielenosoittajat valtasivat Yhdysvaltain kongressitalon 6.1. Talibanit ottivat vallan Afganistanissa elokuussa.
  3. 2022Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan 24.2.2022.
  4. 2023Hamas iski Israeliin 7.10., ja Gazan sota alkoi.
  5. 2024Syyrian Assadin hallinto kaatui joulukuussa. Trump valittiin uudelleen presidentiksi.
  6. 2025Trump aloitti toisen kautensa 20.1.2025 ja käynnisti Yhdysvaltain eron Pariisin sopimuksesta. Ero tuli voimaan 27.1.2026.
  7. 2026Ukrainan sota jatkuu viidettä vuotta. Tulitaukoneuvottelut eivät ole syyskuuhun 2026 mennessä tuottaneet pysyvää tulitaukoa.
Alexander Stubb vuonna 2024
Alexander Stubb, presidentti 1.3.2024 alkaenKynnap, CC BY 4.0

Suurimmat muutokset 50 vuodessa

Kahdeksan pitkää linjaa vuodesta 1976 nykypäivään

Presidentin valta kapeni

vahva presidentti→parlamentarismi

Koivisto luopui monista valtaoikeuksista vapaaehtoisesti. Vuonna 1991 presidentin kaudet rajattiin kahteen peräkkäiseen, ja vuodesta 1994 presidentti on valittu suoralla vaalilla. Vuoden 2000 perustuslaki siirsi valtaa hallitukselle ja eduskunnalle.

Idästä länteen

YYA→EU 1995→Nato 2023

Suomi siirtyi puolueettomuudesta ja YYA-sopimuksesta EU-jäsenyyden kautta sotilaalliseen liittoutumiseen. Muutos tapahtui kahdessa harppauksessa: Neuvostoliiton hajotessa ja Venäjän hyökättyä Ukrainaan.

Idänkaupasta globalisaatioon

clearing-kauppa→sisämarkkinat ja euro

Vuonna 1989 Neuvostoliitto oli Suomen suurin vientimaa. Idänkaupan romahdus syvensi lamaa. Sen jälkeen Suomi liittyi EU:n sisämarkkinoihin ja otti euron käyttöön 1999 (käteisenä 2002).

Puoluekenttä pirstoutui

3 suurta + SKDL→4 lähes tasavahvaa

SKDL:stä tuli vasemmistoliitto, vihreät syntyivät ja SMP:n tilalle tuli PS, joka nousi suurten joukkoon. Keskustan kannatus laski 24,8 prosentista (1991) 11,3 prosenttiin (2023).

Naiset valtaan

23 % kansanedustajista (1975)→46 % (2023)

Suomen ensimmäinen naispresidentti oli Halonen (2000) ja ensimmäinen naispääministeri Jäätteenmäki (2003). Naispääministereitä on ollut kolme: Jäätteenmäki, Kiviniemi ja Marin.

Maahanmuuttomaaksi

0,5 % vieraskielisiä (1990)→11,4 % (2025)

Vieraskielisiä oli vuonna 1990 noin 25 000 ja vuoden 2025 lopussa 646 000. Maahanmuutosta on tullut yksi keskeisistä poliittisista kiistakysymyksistä.

Hyvinvointivaltio: rakentamisesta säästöihin

laajentaminen→sopeuttaminen

1970-luvulla rakennettiin peruskoulu ja terveyskeskukset. Laman jälkeen politiikkaa ovat hallinneet julkisen talouden sopeutus, väestön ikääntyminen ja sote-uudistus. Hyvinvointialueet aloittivat vuonna 2023.

Kylmästä sodasta uuteen vastakkainasetteluun

kaksinapainen maailma→Kiinan nousu, sota Euroopassa

Kylmän sodan päättyminen levitti demokratiaa ja EU:ta. 2000-luvulla nousivat terrorismi, finanssikriisi, populismi ja Kiinan valta. Ilmastopolitiikka siirtyi Kiotosta Pariisiin, mutta Yhdysvallat on eronnut Pariisin sopimuksesta kahdesti.

Puoluekentän muutos

Kuuden puolueen ääniosuus eduskuntavaaleissa 1975–2023 (%). Jokaisessa kuvassa on sama asteikko 0–30 %, ja muiden puolueiden käyrät näkyvät harmaina taustalla. Vie osoitin pisteen päälle, niin näet tarkan luvun.

SDP
01020301975199120072023SDP 1975: 24,9 %SDP 1979: 23,9 %SDP 1983: 26,7 %SDP 1987: 24,1 %SDP 1991: 22,1 %SDP 1995: 28,3 %SDP 1999: 22,9 %SDP 2003: 24,5 %SDP 2007: 21,4 %SDP 2011: 19,1 %SDP 2015: 16,5 %SDP 2019: 17,7 %SDP 2023: 19,9 %24,919,9
Kokoomus
01020301975199120072023Kok 1975: 18,4 %Kok 1979: 21,7 %Kok 1983: 22,1 %Kok 1987: 23,1 %Kok 1991: 19,3 %Kok 1995: 17,9 %Kok 1999: 21,0 %Kok 2003: 18,6 %Kok 2007: 22,3 %Kok 2011: 20,4 %Kok 2015: 18,2 %Kok 2019: 17,0 %Kok 2023: 20,8 %18,420,8
Keskusta
01020301975199120072023Kesk 1975: 17,6 %Kesk 1979: 17,3 %Kesk 1983: 17,6 %Kesk 1987: 17,6 %Kesk 1991: 24,8 %Kesk 1995: 19,9 %Kesk 1999: 22,4 %Kesk 2003: 24,7 %Kesk 2007: 23,1 %Kesk 2011: 15,8 %Kesk 2015: 21,1 %Kesk 2019: 13,8 %Kesk 2023: 11,3 %17,611,3
SMP → Perussuomalaiset
01020301975199120072023PS/SMP 1975: 3,6 %PS/SMP 1979: 4,6 %PS/SMP 1983: 9,7 %PS/SMP 1987: 6,3 %PS/SMP 1991: 4,8 %PS/SMP 1995: 1,3 %PS/SMP 1999: 1,0 %PS/SMP 2003: 1,6 %PS/SMP 2007: 4,1 %PS/SMP 2011: 19,1 %PS/SMP 2015: 17,7 %PS/SMP 2019: 17,5 %PS/SMP 2023: 20,1 %3,620,1
SKDL → Vasemmistoliitto
01020301975199120072023Vas/SKDL 1975: 18,9 %Vas/SKDL 1979: 17,9 %Vas/SKDL 1983: 13,5 %Vas/SKDL 1987: 9,4 %Vas/SKDL 1991: 10,1 %Vas/SKDL 1995: 11,2 %Vas/SKDL 1999: 10,9 %Vas/SKDL 2003: 9,9 %Vas/SKDL 2007: 8,8 %Vas/SKDL 2011: 8,1 %Vas/SKDL 2015: 7,1 %Vas/SKDL 2019: 8,2 %Vas/SKDL 2023: 7,1 %18,97,1
Vihreät
01020301975199120072023Vihr 1983: 1,5 %Vihr 1987: 4,0 %Vihr 1991: 6,8 %Vihr 1995: 6,5 %Vihr 1999: 7,3 %Vihr 2003: 8,0 %Vihr 2007: 8,5 %Vihr 2011: 7,3 %Vihr 2015: 8,5 %Vihr 2019: 11,5 %Vihr 2023: 7,0 %1,57,0

Lähde: Tilastokeskus, vaalitilastot (luvut Wikipedian vaalisivujen kautta). SMP on mukana vuoteen 1995 ja PS vuodesta 1999. SKDL on mukana vuoteen 1987 ja vasemmistoliitto vuodesta 1991. Vuonna 1983 keskusta ja LKP olivat yhteislistoilla (17,6 %), ja vihreät olivat ehdolla valitsijayhdistysten listoilla. Vuonna 1987 SKDL:stä erillinen Demokraattinen vaihtoehto (4,2 %) ei ole mukana luvuissa.

Näytä luvut taulukkona
VuosiSDPKokKeskPS/SMPVas/SKDLVihr
197524,918,417,63,618,9–
197923,921,717,34,617,9–
198326,722,117,69,713,51,5
198724,123,117,66,39,44,0
199122,119,324,84,810,16,8
199528,317,919,91,311,26,5
199922,921,022,41,010,97,3
200324,518,624,71,69,98,0
200721,422,323,14,18,88,5
201119,120,415,819,18,17,3
201516,518,221,117,77,18,5
201917,717,013,817,58,211,5
202319,920,811,320,17,17,0

SKDL → Vasemmistoliitto

Kommunistien ja vasemmistososialistien SKDL oli vuonna 1975 toiseksi suurin puolue (18,9 %). SKP:n hajaannus 1980-luvulla heikensi sitä. Vuonna 1990 perustettiin vasemmistoliitto, jonka kannatus on ollut 7–11 %.

Vihreiden synty

Vihreät pääsivät eduskuntaan 1983 ja rekisteröityivät puolueeksi 1988. Vuonna 1995 puolue pääsi hallitukseen. Paras tulos oli 11,5 % vuonna 2019.

SMP → PS ja kaksi jytkyä

Veikko Vennamon SMP oli protestipuolue. Se saavutti huippunsa vuonna 1983 (9,7 %) ja ajautui konkurssiin 1995. Timo Soinin johtama PS nousi 2011 (19,1 %). Vuonna 2023 PS oli Riikka Purran johdolla toiseksi suurin (20,1 %).

Keskusta ja SDP

SDP oli suurin puolue useimmissa vaaleissa 1975–1999. Keskusta voitti vuosina 1991, 2003, 2007 ja 2015. Molempien kannatus on laskenut 1990-luvun huipuista: SDP:n paras tulos oli 28,3 % vuonna 1995, ja keskustan heikoin 11,3 % vuonna 2023.

Yhteiskunnan isot linjat

Äänestäminen, naisten asema ja väestö

Äänestysaktiivisuus

Suomessa asuvat Suomen kansalaiset eduskuntavaaleissa. Aktiivisuus oli huipussaan 1979 (81,2 %) ja pohjalla 2007 (67,9 %).

Palkin pituus 0–100 %. Lähde: vaalit.fi / Tilastokeskus.

Naiset eduskunnassa

Valittujen naisten määrä 200 kansanedustajasta. Ennätys on 93 naista vuonna 2019.

Palkin pituus on osuus kaikista 200 paikasta (0–100 %). Lähde: Tilastokeskus, Yle.

Maahanmuutto

24 783 vieraskielistä vuonna 1990 (0,5 % väestöstä)

646 392 vieraskielistä vuoden 2025 lopussa (11,4 %)

Vieraskielisellä tarkoitetaan henkilöä, jonka äidinkieli on muu kuin suomi, ruotsi tai saame. Lähde: Tilastokeskus.

Ilmastopolitiikka

Kansainvälisesti ilmastopolitiikka eteni Kioton pöytäkirjasta (1997, voimaan 2005) Pariisin sopimukseen (2015). Suomen ensimmäinen ilmastolaki säädettiin 2015. Vuoden 2022 uudistettu laki asettaa tavoitteeksi hiilineutraaliuden vuoteen 2035 mennessä. Yhdysvallat on eronnut Pariisin sopimuksesta kahdesti: ensimmäinen ero tuli voimaan 2020 ja toinen 27.1.2026.

Demokratia maailmassa

Demokratioiden ja autokratioiden määrä 1976–2025 V-Dem-hankkeen Regimes of the World -luokituksen mukaan (maiden lukumäärä)

02040608010012014019761989200020122025Autokratiat 92119Demokratiat 87371976: demokratioita 37, autokratioita 1191977: demokratioita 36, autokratioita 1191978: demokratioita 38, autokratioita 1171979: demokratioita 39, autokratioita 1181980: demokratioita 40, autokratioita 1171981: demokratioita 40, autokratioita 1151982: demokratioita 41, autokratioita 1151983: demokratioita 40, autokratioita 1161984: demokratioita 42, autokratioita 1141985: demokratioita 43, autokratioita 1141986: demokratioita 44, autokratioita 1121987: demokratioita 44, autokratioita 1131988: demokratioita 47, autokratioita 1101989: demokratioita 47, autokratioita 1111990: demokratioita 62, autokratioita 1091991: demokratioita 65, autokratioita 1071992: demokratioita 68, autokratioita 1061993: demokratioita 73, autokratioita 1001994: demokratioita 77, autokratioita 971995: demokratioita 79, autokratioita 941996: demokratioita 81, autokratioita 911997: demokratioita 82, autokratioita 931998: demokratioita 84, autokratioita 921999: demokratioita 85, autokratioita 922000: demokratioita 84, autokratioita 932001: demokratioita 86, autokratioita 912002: demokratioita 88, autokratioita 882003: demokratioita 95, autokratioita 812004: demokratioita 95, autokratioita 812005: demokratioita 94, autokratioita 832006: demokratioita 93, autokratioita 842007: demokratioita 91, autokratioita 872008: demokratioita 91, autokratioita 872009: demokratioita 91, autokratioita 872010: demokratioita 93, autokratioita 842011: demokratioita 93, autokratioita 862012: demokratioita 94, autokratioita 852013: demokratioita 92, autokratioita 872014: demokratioita 92, autokratioita 852015: demokratioita 94, autokratioita 852016: demokratioita 95, autokratioita 842017: demokratioita 93, autokratioita 862018: demokratioita 94, autokratioita 852019: demokratioita 93, autokratioita 862020: demokratioita 92, autokratioita 872021: demokratioita 92, autokratioita 872022: demokratioita 91, autokratioita 882023: demokratioita 90, autokratioita 892024: demokratioita 86, autokratioita 932025: demokratioita 87, autokratioita 92Berliinin muuri 1989

Demokratiat = vaaleihin perustuvat ja liberaalit demokratiat. Autokratiat = vaaleja järjestävät ja suljetut autokratiat. Lähde: V-Dem (v16) / Our World in Data. V-Demin vuoden 2026 raportin mukaan autokratioita on nyt enemmän kuin demokratioita ensimmäistä kertaa 20 vuoteen (92 ja 87), ja keskivertoihmisen kokema demokratian taso on palannut vuoden 1978 tasolle. Freedom Housen mukaan maailman vapaus heikkeni vuonna 2025 jo 20. peräkkäisenä vuonna.

Suomen presidentit 1976–2026

Järjestysnumero, puolue ja kausi. Vuodesta 1994 alkaen presidentti on valittu suoralla kansanvaalilla.

Urho Kekkonen
Urho Kekkonen8. · 1956–1982
Mauno Koivisto
Mauno Koivisto9. · 1982–1994
Martti Ahtisaari
Martti Ahtisaari10. · 1994–2000
Tarja Halonen
Tarja Halonen11. · 2000–2012
Sauli Niinistö
Sauli Niinistö12. · 2012–2024
Alexander Stubb
Alexander Stubb13. · 2024–
#PresidenttiPuolueKausiMuistettavaa
8.Urho KekkonenKesk.1.3.1956–27.10.1981Pisin kausi, poikkeuslaki 1973, ero sairauden vuoksi
9.Mauno KoivistoSDP27.1.1982–1.3.1994Ensimmäinen SDP:n presidentti, YYA-sopimus päättyi, EU-hakemus
10.Martti AhtisaariSDP1.3.1994–1.3.2000Ensimmäinen suoralla vaalilla valittu, Nobelin rauhanpalkinto 2008
11.Tarja HalonenSDP1.3.2000–1.3.2012Ensimmäinen naispresidentti
12.Sauli NiinistöKok.1.3.2012–1.3.2024Ensimmäinen kokoomuslainen sitten Paasikiven, 2018 valittiin 1. kierroksella, Nato-jäsenyys
13.Alexander StubbKok.1.3.2024–Entinen pääministeri (2014–2015)

Kekkonen oli sairauslomalla syyskuusta 1981, ja pääministeri Koivisto hoiti presidentin tehtäviä. Kekkosen puolue oli maalaisliitto, joka muutti nimensä keskustapuolueeksi 1965.

Pääministerit ja hallitukset 1975–2026

Hallituksen järjestysnumero, pääministeri ja hallituspuolueet. Lähde: valtioneuvosto.fi, Wikipedia.

HallitusKausiPääministeriPuolueet
58. Miettunen II1975–1976Martti Miettunen (kesk.)SDP, Kesk, SKDL, RKP, LKP
59. Miettunen III1976–1977Martti Miettunen (kesk.)Kesk, RKP, LKP (vähemmistö)
60. Sorsa II1977–1979Kalevi Sorsa (SDP)SDP, Kesk, SKDL, RKP, LKP
61. Koivisto II1979–1982Mauno Koivisto (SDP)SDP, Kesk, SKDL, RKP
62. Sorsa III1982–1983Kalevi Sorsa (SDP)SDP, Kesk, RKP, SKDL (–12/1982) → LKP (12/1982, "Sorsa IIIb")
63. Sorsa IV1983–1987Kalevi Sorsa (SDP)SDP, Kesk, RKP, SMP
64. Holkeri1987–1991Harri Holkeri (kok.)Kok, SDP, RKP, SMP (–8/1990)
65. Aho1991–1995Esko Aho (kesk.)Kesk, Kok, RKP, SKL (–7/1994, EU-kysymys)
66. Lipponen I1995–1999Paavo Lipponen (SDP)SDP, Kok, Vas, Vihr, RKP
67. Lipponen II1999–2003Paavo Lipponen (SDP)SDP, Kok, Vas, RKP, Vihr (–5/2002, ydinvoimapäätös)
68. Jäätteenmäki2003Anneli Jäätteenmäki (kesk.)Kesk, SDP, RKP
69. Vanhanen I2003–2007Matti Vanhanen (kesk.)Kesk, SDP, RKP
70. Vanhanen II2007–2010Matti Vanhanen (kesk.)Kesk, Kok, Vihr, RKP
71. Kiviniemi2010–2011Mari Kiviniemi (kesk.)Kesk, Kok, Vihr, RKP
72. Katainen2011–2014Jyrki Katainen (kok.)Kok, SDP, Vihr, RKP, KD, Vas (–3/2014, kehysriihi)
73. Stubb2014–2015Alexander Stubb (kok.)Kok, SDP, RKP, KD, Vihr (–9/2014, Fennovoima)
74. Sipilä2015–2019Juha Sipilä (kesk.)Kesk, Kok, PS (–6/2017) → Sininen tulevaisuus (6/2017–). Ei RKP:tä.
75. Rinne2019Antti Rinne (SDP)SDP, Kesk, Vihr, Vas, RKP
76. Marin2019–2023Sanna Marin (SDP)SDP, Kesk, Vihr, Vas, RKP
77. Orpo2023–Petteri Orpo (kok.)Kok, PS, RKP, KD

Koivisto oli pääministeri myös 1968–1970 (Koivisto I). Sorsa johti yhteensä neljää hallitusta (I 1972–1975). SKL on nykyisen KD:n (kristillisdemokraatit) aiempi nimi. Puoluelyhenteiden merkitykset ja puoluekohtaiset hallitusvuodet: katso alta Hallituspohjat.

Hallituspohjat 1975–2026

Mikä puolue istui missäkin hallituksessa — ja milloin kokoonpano muuttui kesken kauden. Puolivälistä lähtenyt tai liittynyt puolue on merkitty puolikkaalla merkillä; vie osoitin (tai kosketa) merkin päälle, niin näet päivämäärän ja syyn.

Pisimpään hallituksessa 1975–2026 (arvio hallituskausien pituuksista, ei päivälleen): RKP n. 44 v. (poissa vain Sipilän hallituksesta 2015–2019), Keskusta n. 32 v., SDP n. 31 v., Kokoomus n. 27 v. (Orpon hallitus yhä kesken), Vasemmistoliitto/SKDL n. 20 v., Vihreät n. 19 v., PS/SMP n. 13 v., KD/SKL n. 11 v.
Hallituspohjien lempinimet:
  • Kuuden puolueen hallitus — Kataisen hallitus (2011–2014): Kok, SDP, Vihr, RKP, KD ja Vas olivat kaikki mukana samaan aikaan.
  • Sinipuna — Kokoomus ("sininen") ja SDP ("punainen") samassa hallituksessa ilman Keskustaa, esim. Kataisen ja Stubbin hallitukset 2011–2015.
  • Punamulta — SDP ja Keskusta yhdessä, perinteinen työväen- ja maalaisliiton liittouma, esim. Sorsan hallitukset ja Jäätteenmäen/Vanhasen I hallitus 2003–2007.
  • Sinivihreä — Kokoomus, Vihreät, Keskusta ja RKP ilman SDP:tä ja Vasemmistoliittoa, esim. Vanhasen II ja Kiviniemen hallitukset 2007–2011.
  • Porvarihallitus — hallitus ilman SDP:tä ja Vasemmistoliittoa, esim. Ahon hallitus 1991–1995 ja Orpon hallitus 2023–.
HallitusSDPKeskKokRKPKD/SKLVas/SKDLVihrPS/SMPLKPMuut
58. Miettunen II
1975–1976
59. Miettunen III
1976–1977
60. Sorsa II
1977–1979
61. Koivisto II
1979–1982
62. Sorsa III
1982–1983
63. Sorsa IV
1983–1987
64. Holkeri
1987–1991
65. Aho
1991–1995
66. Lipponen I
1995–1999
67. Lipponen II
1999–2003
68. Jäätteenmäki
2003
69. Vanhanen I
2003–2007
70. Vanhanen II
2007–2010
71. Kiviniemi
2010–2011
72. Katainen
2011–2014
73. Stubb
2014–2015
74. Sipilä
2015–2019
75. Rinne
2019
76. Marin
2019–2023
77. Orpo
2023–

= puolue hallituksessa koko kauden. = puolue oli mukana vain osan kautta (lähti tai liittyi kesken kauden) — vie osoitin merkin päälle nähdäksesi milloin ja miksi. Vuodet 1975–2026, hallitukset 58.–77. Lähteet: valtioneuvosto.fi ja fi.wikipedia (ks. Lähteet).

Epävarmuudet ja tulkinnat

Nämä kohdat ovat kiistanalaisia tai tiedot ovat likiarvoja.

  • Suomettuminen on alun perin länsisaksalainen, arvoiva termi. Historiantutkijat ovat eri mieltä siitä, kuinka paljon Neuvostoliitto todella ohjasi Suomen sisäpolitiikkaa ja kuinka paljon kyse oli oma-aloitteisesta mukautumisesta.
  • Kokoomuksen oppositioon jääminen 1979 ”yleisten syiden” vuoksi on vakiintunut tulkinta, mutta sitä ei ole kirjattu mihinkään virallisesti.
  • Vuoden 1973 poikkeuslain taustasta on historiantutkimuksessa erilaisia käsityksiä.
  • Laman työttömyysaste vaihtelee lähteen ja mittarin mukaan. Vuoden 1994 keskiarvo oli noin 17 %, ja pahimpina kuukausina lukema oli lähes 20 %.
  • Vihreät Euroopan ensimmäisenä hallituspuolueena 1995: Wikipedia esittää väitteen, mutta suomenkielisestä versiosta puuttuu lähde. Siksi väite on jätetty pois aikajanalta.
  • Demokratiatilastot riippuvat luokittelijasta. V-Demin luvut ovat Our World in Datan versiosta (v16). Vuoden 2024 lukumäärät poikkeavat V-Demin vuoden 2026 raportista yhdellä maalla.
  • Vuodet 2025–2026: aikajanalla on vain varmistettuja tapahtumia. Ukrainan sodan ja rauhanneuvottelujen tilanne muuttuu nopeasti.

Lähteet

Kaikki tiedot haettu tai tarkistettu 27.9.2026.